Ympäristöpsykologia

Tehtävänä oli pohtia ympäristöpsykologisten näkemysten huomioon ottamista, kun suunnitellaan esimerkiksi koulua, viheraluetta tai työympäristöä.

Ympäristöpsykologia on psykologian alue, jossa tarkastellaan ja tutkitaan ihmisen ja ympäristön, etenkin sosiaalisen ympäristön suhdetta, sillä olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa niin elollisen kuin rakennetun ympäristön kanssa.  Siksi esimerkiksi kaavoituksissa, ja ympäristön suunnittelun eri vaiheissa on huomioitava ympäristöpsykologiset lähtökohdat monipuolisesti ottaen huomioon erityisesti kohteen käyttäjäryhmät sekä muut osalliset.

Itse otin tarkastelun kohteeksi koulurakennuksen suunnittelun ympäristöpsykologisesta näkökulmasta.

Jokainen suunnittelu lähtee aina liikkeelle kohderyhmän ja heidän toiminnan tarkoitusten, tavoitteiden sekä tarpeiden ja osallistavan suunnittelun myötä myös- toiveiden kautta. Tarkennuksena tässä tarkastelussa on alakoulu jossa on vuosiluokat 1-6 sekä mahdollinen esiopetus.

Koulunkin suunnittelu lähtee aina kaavoituksesta, jota ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Kaavoituksessa ympäristöpsykologia on tärkeässä roolissa etenkin osallistamisen kanssa.

 Kaavan prosessia kuvaa alla oleva kuva:

Kuva: Lohjan kaupunki

Asemakaavassa määritellään alueen tuleva käyttö: tässä tapauksessa esimerkiksi koulurakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus käydään tarkasti läpi. Tämän kaavan valmistelee, laatii ja hyväksyy kunta.

Tärkeitä kysymyksiä ympäristöpsykologisesta näkökulmasta koulun suunnittelussa:

• Milloin tarvitaan vuoropuhelua?
• Keitä ovat vuoropuhelun osallistujat?
• Miten nämä huomioidaan?

Suunnittelu lähtee liikkeelle pääkohderyhmän eli: oppilaiden ja heidän ikähaarukkansa kartoituksella sekä sillä, mitä erityistarpeita otetaan huomioon. Vaikka pääkohderyhmänä ovatkin oppilaat, niin pelkästään heille soveltuvat tilat eivät ole ainoa huomioitava asia, vaan on otettava huomioon myös koulun henkilökunta sekä rakennuksessa asioivat muut henkilöt. Jos henkilökunnan tiloja ja tarpeita oteta huomioon, niin aika varmasti samalla kärsii myös oppilaiden joko opetuksen taso tai viihtyvyys jollain aikavälillä. Olennaista on, että rakennukset ovat kaikkien käyttäjien toimintojen kannalta turvalliset, kestävät ja ennen kaikkea käyttöön soveltuvat ja toimivat

Muita osapuolia koulun kaavoituksessa ovat maanomistajat, alueen asukkaat, yhteisöt joiden toimialaa rakennuksissa harjoitetaan(esimerkiksi kerhot ja harrastusryhmät) sekä muut viranomaistahot.

Alkuvaiheessa on tärkeä saada tietoa ja tiedottaa prosessista. Koska kyseessä on koulu, ovat heidän huoltajat varmasti hyvin perillä jokaisesta vaiheesta ja ovat todennäköisesti ne aktiivisimmat osapuolet kaavoituksen etenemisessä. Myös alueen asukkaat ja muut käyttäjät on otettava huomioon tiedotuksessa. Esimerkiksi aloitustiedoitustilaisuus, kunnan yleisilmoitus ja kaavan tarkastelu internetissä ovat tärkeät esimerkkistepit tiedotuksen onnistumisessa ja  kansalaisten mukaan ottamisessa. Tunne siitä, että on mukana vaikuttamassa ympäristöönsä on siis yksi ympäristöpsykologian perusteista.

Koska kyseessä on koulu, suunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon käyttäjien toiveita – näin saataisiin vahvaa osallistumisen ja vaikuttamisen myönteistä tunnetta aikaan. Työ- ja oppimisviihtyvyyskin varmasti lähtisi kasvuun, kun on saanut itse olla vaikuttamassa lopputulokseen. Toimivat ja motivoivat tilat; kuten ulkoalueet, luokkatilat, opettajainhuoneet sekä parkkipaikat (ja muun liikenteen kuten julkisen liikenteen huomiointi) lisäävät viihtyvyyttä ja tietyllä tavalla myös parantavat sitä, että tiloja kunnioitetaan eikä niihin kohdistu välttämättä myöskään ilkivaltaa.

Nykypäivänä digitalisaatio kulkee arjessamme mukana jatkuvasti, joten siksi digitaalisten keskustelu- ja palautefoorumeiden lisääminen on tärkeää perinteisen henkilökohtaisen vuorovaikutuksen (kuten fyysiset ns kylä/kaavoitusillat) rinnalle. Tärkeää kuitenkin kummassakin on kaksisuuntaisuus ja osallistava vuorovaikutus sekä tiedotuksen läpinäkyvyys epämiellyttävien tunnereaktioiden välttämiseksi.

Hahmottamisen helpottamiseksi näin digiaikana on hyvä käyttää mallinnustyökaluja rakennuksen visuaalisen ilmeen välittämiseksi. Myös mahdolliset tilojen muokkaukset ovat näillä mallinnuksilla hyvin havainnollistettavissa ja mahdollisia erityistarpeita(pyörätuoli, kävelysauvat,  eri uskontojen edustajille mahdolliset rukoustilat) tarvitsevat eivät koe syrjimisen tunnetta vaan heidät otetaan prosessiin tasavertaisina muiden kanssa.

Meitä on moneksi- myös varmasti kaavoituksen suunnittelussa ja siksi onkin hyvä huomioida erinäisten mielipide-erojen yhteensovittaminen mahdollisimman varhain sekä varata tarpeeksi aikaa, jokaisen kuulemista varten. Liian tiukka aikataulu saattaa monesta tuntua töykeältä ja lisätä välinpitämättömyyden tunnetta. Samoin saattaa olla jos kaavoitukseen on varattu poikkeuksellisen paljon aikaa- tällöin saattaa herätä epävarmuus siitä onko kaikki varmasti kunnossa.

Lähteet:

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132. Asemakaava §54. Haettu 29.2.2020 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L7P54

Lohja. (2020.) Kaavaillat ja  kaavoitukseen vaikuttaminen. Haettu 29.2.2020 osoitteesta https://www.lohja.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-kaavoitus/kaavaillat-ja-vaikuttaminen/

Raimovaara, E. (2019). Ympäristöpsykologia. Sovelluskohteena kaavoitus. Kestävä kehitys. Ympäristö- ja muutosviestintä 2029, Hämeen ammattikorkeakoulu. Haettu 29.2.2020 osoitteesta https://kaltura.hamk.fi/media/tallenneA+Ymp%C3%A4rist%C3%B6psykologia/0_o4bjw5xq